Siirry pääsisältöön

Yksinäisyys voi yllättää opiskelijan

Yksinäisyys voi yllättää opiskelijan

Tiesitkö, että suomalaisista nuorista n. joka kymmenes kokee itsensä yksinäiseksi jopa päivittäin? Erityisesti opiskelijoiden kokema on lisääntynyt ja se huolettaa monia. Myös minua. Työskentelen Yhdessä ei olla yksin -hankkeessa, jonka tavoitteena on etsiä ratkaisuja eri ikäisten kokemaan yksinäisyyteen. Tämä ei ole mikään helppo tehtävä, sillä olen työssäni havainnut, että yksinäisyyden taustalla voi olla hyvin monenlaisia syitä. Opiskelija voi kokea yksinäisyyttä jo siitä yksinkertaisesta syystä, että hän on aloittanut opintonsa uudella paikkakunnalla tuntemattomien tyyppien keskellä. Jos olet luonteeltasi ujo tai introvertti, voi uusiin ihmisiin tutustuminen tuntua työläältä. Toisaalta voit olla kuinka ulospäinsuuntautunut tahansa, mutta silti itselle sopivaa porukkaa ei tunnu löytyvän. Joskus aiemmat ikävät kokemukset ihmissuhteista saattavat vaikeuttaa muihin tutustumista ja nakertaa luottamusta toisiin ihmisiin. Joskus taas pelko epäonnistumisesta estää lähtemästä muiden mukaan.
Ehkä jo arvaat, ettei ole olemassa yksinkertaista patenttiratkaisua yksinäisyyden poistamiseksi. Työssäni olen kuitenkin huomannut, että usein yksinäisyyden vähentäminen on ennen kaikkea rohkeutta kohdata toiset ihmiset ja uskallusta katsoa, mihin nämä kohtaamiset voivat johtaa. On esimerkiksi paljon pieniä asioita, joita jokainen meistä voi tehdä riippumatta siitä, olemmeko yksinäisiä vaiko emme. Jokainen meistä voi nostaa katseen puhelimesta ja katsoa käytävällä vastaan tulevaa silmiin. Meistä jokainen voi olla tarpeeksi rohkea toivottaakseen pysäkillä huomenta muille bussia odottaville. Jokainen meistä voi myös olla tarpeeksi tarkkanäköinen kiinnittääkseen huomiota oppilaaseen, joka on aina yksin. Jokaisella ihmisellä on tarve tulla nähdyksi. Meidän tarvitsee vain avata silmämme ja kohdata toisemme.  

Pokella yksi mahdollisuus tutustua toisiin opiskelijoiden on erilaiset liikuntaryhmät, joita mm. Liikkuva Poke järjestää. Vaikka et tuntisi lajin pariin suurta kutsumusta, voisiko se kuitenkin olla mahdollisuus tutustua uusiin ihmisiin rennon tekemisen lomassa? Liikuntaryhmien lisäksi Äänekoskelta löytyy erilaisia harrastus- ja vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksia, joihin kannattaa myös tutustua. Ja jos sinua kiinnostavaa porukkaa ei löydy, voisitko ehkä itse perustaa sellaisen?


Tämän tekstin myötä haluan toivottaa mukavaa syksyä opintojen parissa ja rohkeutta tutustua uusiin ihmisiin - vaikka joka viikko 😊. Yksinäisyys-teemasta on mahdollisuus kuulla lisää torstaina 3.10. klo 12.15 Piilolan auditoriossa, jolloin järjestämme Yksissä-hankkeen sekä valtakunnallisen kylähullun kanssa aihetta käsittelevän tilaisuuden.  Vaikka tilaisuus on suunnattu ensisijaisesti kaikille 1. vuoden opiskelijoille, mukaan mahtuu myös muita aiheesta kiinnostuneita.

Syksyisin terveisin
Anja Saksola, Yhdessä ei olla yksin -hanke

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Mietteitä liikunnasta

Tällä kertaa blogissa on muutaman opiskelijan mietteitä liikunnasta.   Kalle: Perusliikuntaa Olen 19-vuotias datanomiopiskelija Pokesta. Harrastan perusliikuntaa, esimerkiksi uimista ja kävelyä. Koetan myös kävellä kaikki matkat, jotka voin. Olen harrastanut liikuntaa pienestä pitäen. Matkaa olen uinut jo kaksi vuotta. Mikko: Minä, judo & liikkuminen Liikkuminen on tärkeää, vaikka se ei aina tunnukaan siltä. Helpompaa on vain jäädä kotiin lepäämään, eikö vain? Jokaisella on omat kokemuksensa liikunnasta, myös minullakin. Olen huomannut pitäväni liikkumisesta, mutta ajatus liikkeelle lähtemisestä on silti jokseenkin uuvuttava. Varsinaista syytä uuvuttavalle ololle ei ole, pääasiassa kaikki johtuu vain siitä suurimmasta ja painavimmasta synnistä; laiskuus. Peruskoulun jälkeen olen alkanut seurata elämäntapojani hieman enemmän. Liikuntaa olen lisännyt käymällä salilla, lenkkeilemällä, luonnossa liikkumisella sekä judoa harrastamalla. Judosta sekä luonnon kesk...

Opiskelijat pohtii liikunnasta

Opiskelijat pohtivat jälleen liikuntaan liittyviä asioita Minun suhteeni liikuntaan muuttui – MIKKO Olen aiemmin kertonut kavereilleni, kuinka harrastin kauan aikaa sitten karatea. Sen jälkeen en harrastanutkaan pitkään aikaan mitään. Syksyllä 2019 aloitin judon harrastamisen, kun Liikkuva Poke tarjosi opiskelijoilleen siihen mahdollisuuden. Nuorempana tiesin vain yleisimmät harrastusmahdollisuudet, joihin kuului mukaan muun muassa jalka-, ja koripallo, uinti, sähly, jääkiekko ja niin edelleen. Kävin silloin tällöin isän ohjeistuksella kuntosalilla nostamassa painoja, mutta muuten minua ei innostanut liikkua. Olen vasta nyt vanhempana oppinut hahmottamaan, minkälaisesta liikunnasta pidän. Itsepuolustus- ja kamppailulajit ovat ne minun juttuni. Eri liikeradat pistävät hikoilemaan, eikä tarvitse edes ajatella sitä erikseen liikuntana. Lisäksi minua kiinnostaa eri kulttuurit, joihin pääsee sisälle eri kamppailulajeja harrastaessa. Vanha minä ei osannut arvostaa...

Liikunta tulevan nuoriso-ohjaajan silmin.

Olen toisen vuoden kasvatus- ja ohjausalan opiskelija POKE:lta ja olen nyt suorittamassa työharjoittelua Liikkuvan Poken mukana. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä että olen liikunnanopettaja Ullan mukana hänen oppitunneillaan ja saan myös itse ohjata opetusta. Olen tähän mennessä mm. vetänyt liikuntatunneilla alkulämmittelyjä sekä ottanut vetovastuun jalkapallon ja pesäpallon ohjauksesta. Lisäksi vedän sählykerhoa tiistaisin Opinahjolla, tosin sana sählykerho on ehkä hieman harhaanjohtava, koska tarkoitus on vaan lähinnä pelailla.  Omasta liikuntataustastani sen verran että olen liikkunut siitä asti kun muistan, lapsena pelattiin kavereiden kanssa milloin mitäkin pihapelejä. Pienenä poikana tuli myös käytyä joitakin kertoja yleisurheilukisoissa. Pienestä pitäen pallopelit ovat kuitenkin olleet itselleni   mieluisimpia ja yläasteella liityinkin Suolahden Urhon jalkapallojoukkueeseen, jossa tulikin sitten pelattua junioreissa sekä miesten edustusjoukkueessa kymmen...